Joulu

Perheemme tämän vuoden joulukortti. Vieläkään ei taida olla myöhäistä toivottaa hyvää joulunaikaa!

Vietimme joulun perinteisesti vanhempieni luona. Mieleen pyrki väkisinkin viime joulu, jolloin vietimme juhlaa jännien odotusten keskellä. Muistan sen kuin eilisen, kun pidin talviloman joulupyhien välissä, jolloin sain parisen viikkoa vapaata, jonka jälkeen menin vain vähäksi aikaa töihin ennen äitiysloman alkua. Muistan silloin ajatelleeni, että ensi jouluna meillä on jo melkein vuoden ikäinen lapsi, mikä tuntui ihan uskomattomalta. Tässä sitä sitten ollaan! Rakastan muutenkin menneiden muistelua ja joskus oikein paneudun tähän asiaan.

Tänä jouluna meitä oli viisi: minä, mieheni ja Manna, sekä vanhempani. Siskoni perhe vietti joulun osittain kotona ja osittain ystäväperheensä luona. Kävimme aattona perinteisellä joulupuurolla heidän luonaan, mutta muuten pysyttelimme lapsuuden kodissani. Meillä oli leppoisa ja rauhallinen joulu. Manna sai nauttia ensimmäisen kerran joulutunnelmasta, jonka luomiseksi haluamme nähdä aina paljon vaivaa. Kaikki meni suunnitelmien mukaisesti, paitsi tytön flunssa (taas!), joka iski aattoiltana. Onneksi ei tullut kuumetta, eikä olo vaikuttanut mielialaan, vaan tyllerö painoi menemään tuttuun iloiseen tyyliinsä. Nenän tukkoisuus vaan vaivasi välillä nukkumista, mutta onneksi pahemmilta valvomisilta vältyttiin. Ehdimme kuitenkin ulkoillakin kirpeässä ulkoilmassa.


Jouluna oli tosi kipakka pakkanen, mutta paksun untuvamakuupussin ja talvivaatteiden sisällä oli lämmin ulkoilla. Pian meitä olikin punaposkisia tyttöjä ja poikia koko rivi!

Manna sai hienoja ja laadukkaita lahjoja, joita oli aika liuta. Onneksi lahjamäärä ei mennyt kuitenkaan ihan överiksi.
Hän sai vaatteita, leluja ja aivan ihanat Aappa-lakanat, jollaiset haluaisin myös minulle ja miehelleni. Seuraavassa kuvia näistä ihanista tavaroista.


Hauskoja kummeilta, isovanhemmilta, isoisovanhemmilta ja meiltä saatuja leluja, jolla leikkiminen alkoi heti! Näissä kuvissa ne ovat jo päässeet omaan kotiin ja pieni nuhanenä jaksaa puuhailla niiden kanssa pitkiä aikoja.


Kummeilta saatuja kivoja vaatteita. Ylimmäisenä on sylikummin itse tekemä hieno vakosamettitakki, jonka rinnusta koristaa M-kirjain. Keskellä toisen kummin Pariisista tuoma supertyttömäinen mekko, vakosamettia sekin. Alimmaisena yhden kummin antama ihana folklore-vivahteinen farkkumekko. Lisäksi annoimme mieheni kanssa tytölle Marimekon klassikon, Iloisen takin, joka menee väljän mallinsa ansiosta pitkään. Minulla on samanlainen, joten nyt me tytöt voimme pukeutua samanlaisiin mekkoihin.


Manna sai kaksi syötävän suloisen Maileg-sarjan pehmolelua, joista pupu on minulta ja mieheltäni ja apina mummilta ja ukilta. Minua huvitti pupun asu, sillä se on niin saman tyyppinen kuin Mannalla ajoittain. Ukki risti pupun Pipaksi ja apina sai heti nimekseen Aapo. Tähän sarjaan on olemassa toinen toistaan helyttävämpiä leluja ja pikkuhuonekaluja. Tyttöjen lelut ovat sitten ihania!


Manna alkamassa avaamaan elämänsä ensimmäistä joululahjaansa. Kohta koko porukka on vieressä auttamassa. Tilanne oli selvästi hieman hämmentävä ja tytön kasvoilla paistoi "mistä näitä uusia tavaroita oikein tulee!" -kysymys. Ilme vakavana ja suurella hartaudella tyttö tutki uusia lelujaan.

Ensi jouluna Manna saa tulla jo meidän kanssa joulusaunaan. Tänä vuonna hän kävi äidin ja mummin saunan lomassa vain kylvyssä, mutta hyvä tunnelma sielläkin oli, sillä joulusaunassamme ollaan aina vain kynttilänvalossa. Ensi vuonna hän saa myöskin maistaa ensimmäistä kertaa samaa jouluruoaa kuin muutkin. Tänä vuonna teimme hänelle oman ruokamössön, jota tyttö söi hyvällä ruokahalulla.


Heeei, tää ei ole yhtään reilua. Mitä haittaa siitä on jos vähän maistelen niitä tuikkuja!