Kummitädin antama Tommy-pupu odottelee tässä vielä syntymätöntä Mannaa. Nyt tyttö osoittelee sitä ja sanoo "pupu" tai "Puuuu".
Manna on joinain päivinä erityisen hanakka toistelemaan kaikkea, toisina päivinä taas ei. Perjantaina hän sanoi perässäni kurkku ("kukku"). Lisäksi hän on alkanut nyt sanoa sanaa pupu (joko "pupu" tai "puuuu"). Hän sanoi sen joskus aikaisemminkin, mutta ei alkanut käyttää sanaa sen kummemmin. Aika uusi sana on myöskin kengät ("kennnga"). Mummilassa hän oppi sanan kiikkaa kun keinutaan. Mannan ollessa tänään päiväruoan jälkeen potalla annoin vieressä kannustusääniä "anna vaan pissan tulla, psss, psssssss." Hän vastasi minulle hymyssä suin "sssss, sssss, sssss" ja yritti laittaa haarojen välistä kättä juuri tulleeseen pissaan.
Manna havainnoi asioita aina vaan tarkemmin. Tänä aamuna mekkoni pari nappia oli auennut ja Manna huudahti parvekkeelta ja osoitti rinnustani.
Pukeutuminen on tärkeä ja hauska juttu. Kengät ovat kiinnostaneet pitkän aikaa ja niiden jalkaan laittaminen on huippuhauskaa. Manna myöskin rakastaa laukkuja ja kasseja. Hän kantelee sellaista mielellään ympäriinsä ja asun täydentämiseksi syöksyy hakemaan kaulaansa rintaliivini vaatehuoneen alahyllyltä tai korihatun olkkarista. Tai molemmat. Sitten mennään hienona ympäri kotia.
Meillä tehtiin parin viikon aikana uusi lattia ja Manna oli tapansa mukaan innokas apulainen. Kaikki, mitä mieheni remontissa teki, Manna halusi tehdä perässä: ruuvata ruuveja, leikata laminaattia, lakaista, imuroida, laittaa jalkalistoja... Ja jos hän ei näitä tehnyt, hän nuohosi muuten vaan kyljessä. Remontoiminen oli hänen mielestä niin hauskaa, että eräänä iltana Manna sai kunnon raivarin kun piti mennä nukkumaan kesken puuhien. Mannahan on aina mennyt nukkumaan riemusta kiljuen, mutta nyt me olimme pahiksia kun remppareiskalta evättiin työnteko.
Pyykkikoneen täyttö ja tyhjennys ovat edelleen kestosuosikkeja. Olen hädintuskin saanut avattua pysähtyneen pesukoneen kun pieni pallero on jo vetänyt puolet märistä pyykeistä ulos. Sama juttu likaisten pyykkien kanssa: hän haluaa latoa niitä rumpuun, mutta samalla sitten poistaa ne. Joskus myös märät pyykit pitäisi laittaa heti takaisin pesukoneeseen. Pyykin kuivumaan laittaminen on joskus vähemmän tehokasta kun Manna vetää ripustetut vaatekappaleet sitämukaa pois kun minä laitan niitä kuivumaan. Tämän Manna aloitti jo silloin kun oppi seisomaan tuen kanssa. On tärkeää antaa lapsen osallistua askareisiin, jotta hän tekee niitä mielellään myöhemminkin. Siitä oli Hesarissakin hyvä juttu, jonka voit lukea tästä.
Minulla on tässä kasvun paikka, sillä haluaisin perfektionistina tehdä kaiken itse, koska silloin tulee mielestäni paras lopputulos. Minua ärsyttää, jos joku asia on toteutettu vain vähän sinne päin. Minun on täytynyt totutella siihen, että lapsen kanssa puuhastellessa jonkun asian tekeminen kestää nyt kauemmin ja löysätä pipoani lopputuloksen suhteen. Sellaisina päivinä kun itsellä ei olisi yhtään humoristinen tai pitkäpinnainen olo ja haluaisi vaan tehdä kotihommat pois alta, täytyy muutaman kerran laskea kymmeneen kun lapsen auttamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Sellaisina päivinä kyllä teen jotkut hommat Mannan päikkäreiden aikana, jos haluan vaan tehdä ne nopeasti. Ei sitä aina jaksa ajatella kaikkea niin rakentavasti. Pääasia, että niitä yhdessä tekemisen hetkiä kuitenkin tulee paljon, sillä toisina päivinä aikaa ja kärsivällisyyttää riittäisi taas vaikka kuinka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti