perjantai 22. huhtikuuta 2011

Ihoasiaa

Olen atoopikko. Allergiani oli lapsena niin paha, että olin sairaalassakin sen vuoksi aika pitkän aikaa. Minulla oli myös niin paljon ruoka-aineallergioita, että lapsuuden varhaisvaiheessa sallittujen ruokien lista oli todella lyhyt. Äiti oli tarkka ihoni kanssa ja pian hänelle oli täysin selvää, mikä kaikki aiheuttaa ihottumaa. Ei tarvinnut mennä kuin kauppaan kun minä jo raavin siellä olevan yleispölyn vuoksi. Viikonlopun karkkipäivästä tiesi, missä kunnossa ihoni maanantaina on. Ruoka-aineiden lisäksi olin allerginen mm. siitepölyille, lisäaineille, voimakkaille mausteille, eläimille jne. Iän myötä allergiaa aiheuttavat asiat vähenivät radikaalisti ja nyt olen allerginen enää kouralliselle asioita. Siitepölyallergia on pysynyt ja hevoset aiheuttavat vahvan reaktion. Sen lisäksi jotkut hedelmät ja juurekset ärsyttävät. Suuri ihottuman aiheuttaja minulla on aina ollut myös stressi. Ihostani näkee, minkälaisessa elämäntilanteessa menen.

Koko aikuisikäni on mennyt suhteellisen hyvän ihon kanssa kun pitää vaan hoitorutiinit kunnossa. Raskausajan hormonimuutokset saivat kuitenkin tilanteen päälalelleen ja sain takaisin lapsuus- ja teini-iän ihottuman alueille, joissa sitä ei ole aikoihin ollut. Samaan aikaan sormien sitkeä ihottuma katosi kuin taikaiskusta. Kun Manna syntyi, iho parani ennalleen melkein heti, mutta sormi-ihottuma palasi – tällä kertaa entistä voimakkaampana. Se ei johdu lisääntyneestä veden lotraamisesta, koska se ei ole lisääntynyt. Pesen käsiä tai siivoan ihan samaan tahtiin kuin ennenkin. Epäilen, että tämäkin on hormonimuutoksen tulosta. Olen kokeillut nyt sormiini vaikka mitä sisäistä lääkitystä lukuunottamatta, mutta mikään ei tunnu tehoavan.

Atopia periytyy aika helposti. Isälläni on se, mutta paljon lievempänä kuin minulla. Siksi en ollut yhtään yllättynyt kun Mannalle alkoi ilmestyä atopian merkkejä jo muutaman kuukauden iässä. Kiinteiden aloitusten myötä aloimme automaattisesti varoa kaikenlaisia yleisimmin ihottumaa aiheuttavia ruoka-aineita kuten tomaattia, porkkanaa, mansikkaa, hajustettuja pesuaineita jne. Siitä huolimatta ihon tila menee aaltomaisesti hyvään ja huonoon suuntaan. Mannalla on myöskin sama piirre kuin minulla: aina kun hermostuttaa ja tuskastuttaa, alkaa raapiminen.

Pari kuukautta sitten Manna repi toisen nänninsä ihon rikki, eikä se ottanut parantuakseen, vaikka kuinka sitä hoidimme. Laitoimme siihen joka ilta Bepanthenia ja harsolapun, jotta rasva pysyisi siellä hyvin. En uskaltanut sille alueelle kortisonia laittaa ilman lääkärin lupaa ja neuvolassa oltiin samaa mieltä Bepanthenista. Monta kertaa nänni näytti paremmalta, mutta sitten Manna sai sen aina sekunnissa hajalle. Lopulta hän alkoi ottaa itse lapunkin pois ja sitten minua alkoi pelottaa, että hän syö sen unissaan ja tukehtuu siihen. Sitten päätimme hyödyntää lapsivakuutusta ja viedä Manna lasten ihotautilääkärille jo pelkästään sen nännin vuoksi ja muutenkin kuulemaan vinkkejä lapsen ihonhoitoon.

Ajattelin, että minähän olen oman ihoni vuoksi aika pro tietämään kaikenlaista tästä aiheesta, mutta lääkärikäynnistä olikin enemmän hyötyä kuin kuvittelin. Ensinnäkin tämä topakka nainen sanoi, että näki heti Mannasta, että tällä on atooppinen ekseema. Sen näkee kuulemma silmän alapuolella olevasta viivasta (?), jota eivät kuulemma helposti huomaa kuin lääkärit. Hän teki heti päätelmän, että nämä ihottumat tuskin johtuvat ruoka-aineista, sillä se ihottuma on laaja-alaisempaa. Mannan kasvojen iho (erityisesti suupielet) on kunnossa, mikä myös tarkoittaa sitä, ettei ihottuma ole ruoka-aineista johtuvaa. Sitten tuli minulle uutta tietoa, jonka selitän nyt aika maallikon tavalla: allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet (suurimmaksi osaksi juurekset) ovat yhteydessä siitepölyille. Siksi hän oli Mannan ruoka-aineallergian suhteen epäileväinen, sillä tyttö ei ole ehtinyt elää vielä niin montaa kevättä, että siitepölyallergiaa olisi ehtinyt muodostua. Siitä syystä hän oli aika varma, että ruoka-aineallergiakaan ei ole – ainakaan vielä. Mutta tämä kaikki, mitä hän sanoi ruoista johtuvaksi ihottumaksi kävi yksiin itseni kanssa kuten on aina ollut tiedossakin.

Saimme luvan antaa lapselle kaikkia ruoka-aineita ja palata asiaan jos iho ei hänen määräämillää ohjeilla käännyt parempaan suuntaan. Saimme ohjeeksi harventaa kokovartalopesua kertaan viikossa ja silloinkin mieluiten suihkuttelulla. Ammeessa lillittelu kun pahentaa ihottumaa. Lisäksi hän määräsi vähän toisenlaisia voiteita. Nänniinkin saa laittaa kortisonia. Pikadiagnoosiksi hän sanoi, että Mannan ihotyyppi vaan on niin herkkä, että se saattaa lehahtaa mistä tahansa, mutta jos ruoka-asia vielä mietityttää, voimme mennä myöhemmin teettämään allergiatestit. Seuraamme siis tilannetta mutta vielä ei ole sen aika.

Nyt olemme antaneet Mannalle porkkanaa raakanakin pureskeltavaksi, eikä ainakaan välitöntä reaktiota tullut. Lisäksi annoin hänelle mansikkaa sisältävää välipalaa. Lääkärin määräämillä voiteilla iho lähti parempaan suuntaan, mutta joidenkin päivien päästä taas huonompaan. Sitähän se vähän atoopikolla on, jatkuvaa iho-oireiden vuoristorataa. En tiedä, onko viime "eläintäyteisellä" viikonlopulla osuutta asiaan.

Salapoliisin työ jatkukoon.

Ei kommentteja: