maanantai 15. marraskuuta 2010

Isin terveisiä 3: Ensimmäinen isänpäiväni

Herääminen klo 8.33 onnittelulauluun, jonka saattelemana kaksi aurinkohymyistä ihmistä saapui makuuhuoneeseen halaamaan ensimmäistä isänpäiväänsä viettävää miestä. Isin tyttö taisi tietää erikoispäivästä, koska hymy oli leveämpi kuin rakkaan vaimoni takapuoli (se on hyvä pylly). Pikku sängyssä makoilun (tyttö oli tapansa mukaan täynnä aamuvirtaa ja kiehnäsi ja kiipeili meidän välissä) jälkeen minut kutsuttiin pöytään, jossa minulle tarjoiltiin kynttilänvalossa llllloooisstava aamiainen: vihreää salaattia, kurkkua, tomaatilla ja sipulilla höystettyä munakasta, pekonisiivuja, sienisalaattia, lempileipääni ja teetä isosta lempimukistani.

Isänpäivälahja oli toivomusteni mukainen, eli kalsarit. Sain kahdet. Melko harvinainen isänpäivälahja! Lisälahjana vaimo hoiti isänpäivää edeltävän yön heräämisvuoroni.

Aamupalan jälkeen suuntasimme nokkamme kohti anoppilaa, (joka kylläkään ei ollut kotona kuin sekunnin kun piti rientää kuoroharjoituksiin). Hän oli kuitenkin tehnyt ennen sitä meille maittavan lounaan. Appiukko oli osallistunut ruoanlaittoon valmistamalla perunamuusia. Paikalla oli myös Mannan serkkutytöt ja kummit, eli vaimoni sisko perheineen. Kotiin palasimme myöhään illalla.

Ensimmäinen isänpäiväni oli sellainen kuin etukäteen toivoinkin, mutkatonta oleskelua rakkaitten kanssa. Parasta kaikessa oli kuitenkin hymynaamat aamulla. Tuli mieleen viime vuoden isänpäivä, jolloin sain vaimoltani "Estimated Time of Arrival" -paidan. Se oli jännää aikaa ja se oli hieno päivä, mutta tämä oli tietenkin vielä hienompi kun itse Arrival tuli onnittelemaan. Eipä tarvitse erikseen mainita, kuinka onnellinen olen.


Isi ja toinen hymynaamoista.

Ei kommentteja: