maanantai 7. helmikuuta 2011

Leikit

Mannan leikit ovat saaneet uusia ulottuvuuksia. Nyt on aika hauskaa laittaa tavaroita toisten tavaroiden sisään. Esimerkiksi Mannalla on päällekkäin kasattavia kuppeja, joihin on kiva laittaa pieniä palloja ja ottaa pois. Meillä on olohuoneessa rottinkisia lasinalusia, joita on käytetty kaikkeen muuhun paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa. Aluset ovat olleet usean lapsen suosiossa, eikä Manna ole poikkeus. Hän levittelee ne päivittäin pitkin kämppää ja jaksaa tutkia niitä kerta toisensa jälkeen. Niitä on myös imeskelty kaikkien niillä leikkineiden toimesta ja tummanruskea sävy onkin saanut hienon patinaisen vivahteen kun maali on kulunut pois. Eilen tapahtui tavanomainen alusten olohuoneeseen levittely, mutta hetken päästä huomasin, että Manna kerää niitä ja pinoaa niille kuuluvaan koriin takaisin.

Mannalla on pieni Muumi-ksylofoni, jossa on pieni muovinen soittokeppi. Sitä on kiva työntää erilaisiin koloihin: sählypallon reikiin, olohuoneen hyllytasojen pikku reikiin, pinottavien kuppien keskellä oleviin aukkoihin jne. Tätä kaikkea siivittää mahtavan keskittynyt ja tärkeä ilme ja kun tehtävässä onnistutaan, meitä katsotaan kysyvä ilme kasvoilla "meniks tää nyt oikein?" Kun kehumme että hienosti tehty, pienille kasvoille ilmestyy leveä hymy.

Sitten on ihan sikahauskaa tulla sängyn päätyyn kun sitä pedataan. On niiiiiin kivaa jäädä suoraksi "heiteltävän" peiton alle.

"Ole hyvä – kiitos" -leikit ovat myös olleet jonkin aikaa kova hitti. Kaikkia esineitä esitellään ylpeä ilme kasvoilla ja ojennetaan kohti.


Kävelyvaunun kanssa kävely on ihan vauvojen hommaa. Meluummin leikin Rooman keisaria.


Täällä on aika kiva viettää muutenkin aikaa.

Ei kommentteja: