Ei vielä jauhelihaa

No niin. Nyt mennään sitten viikolla 15 + 2. Pari päivää on ollut täysin omituinen, ei minkäänlainen olo. Toisin sanoen en ole tuntenut vatsassa mitään "ylimääräistä." Mitä nyt pari pienen pientä vihlaisua on tuntunut. Toki tuntemukset voivat vaihdella päivittäin. Paino on vain jatkanut laskemistaan, tosin melko hitaasti. Aika tavallista etenkin minun kaltaisellani pyöreäkulmaisella naisihmisellä. Näihin aikoihin sen pitäisi kuitenkin alkaa nousta hieman. Siis hieman.

Minua on alkanut ärsyttää odottavien tai pienten lasten äitien nettikeskusteluissa käyttämä "äitislangi" kun he lyhentelevät asiaan liittyviä sanoja tehden itsestään pätemisen ammattilaisia. Pahimpia ovat mm. raskautuminen, plussata, pinnis, äippä, eppari, suppari... AARGH! Miksei voi puhua ihan normaaleilla sanoilla? On ilmeisesti kamalan vaivalloista ja jopa epämuodikasta sanoa tai kirjoittaa sana ihan kokonaan. Ehkä eniten noista minua ärsyttää plussata, raskautua ja äippä. Ja auta armias jos joku kysyy, mitä mikin lyhenne tarkoittaa. Sieltä tulee oikea ivallinen kuoronauru ja olet suunnilleen kelpaamaton äidiksi jos et tiedä. Nämä ihmiset ovat pelottavia ja raakoja mielipiteineen. Nimimerkin takana on niin helppo olla ilkeä. Lisäksi karvani nousivat pari päivää sitten pystyyn kun luin juttuja curling-vanhemmista. En ymmärrä heitä ollenkaan. Monet luulevat tekevänsä lapselleen palveluksia passaamalla heitä kiireestä kantapäähän, mutta todellisuudessa vain vaikeuttavat heidän tulevaisuuttaan pärjätä omillaan. Siinä saavat sitten palvella niitä Pirkko-Pettereitään aikuisiälläkin ja juosta viivana apuun kun lapsi soittaa omasta kodistaan, ettei yletä ottamaan komerosta tonnikalapurkkia. Tai osaa sitoa kengännauhoja.

Nämä nettikeskustelut ovat hyvää viihdettä juuri siksi, että siellä on välillä oikeita korppikotkia toistensa kimpussa huutamassa pahasti jopa toisen kirjoitusvirheistä. Nämä asiat on hyvä jättää omaan arvoonsa, eikä ottaa liian vakavasti. Mutta samalla kuitenkin järkyttää, että toiset ovat niin tosissaan että melkein räjähtävät. Ja miten he ovat niin syvällä siellä omassa erinomaisessa itsessään, etteivät näe toisten tilanteita vaikka kuinka rautalangasta väännettäisiin.

No niin, asiasta toiseen. Kokeilin syödä tänään jauhelihaa. Minun on tehnyt toistuvasti sitä mieli, mutta pelkkä ajatus siitä että laitan sitä suuhun asti on aiheuttanut välittömän kuvotuksen. En ole pystynyt syömään tätä ruoka-ainetta koko kesänä, vaikka aika-ajoin tuleekin kamalia mielitekoja vaikkapa lihapulliin, spagettiin ja jauhelihakastikkeeseen, pizzaan jne. Tänään sitten marssin johtajan elkein kauppaan ja ostin ruokatiskistä lounaaksi lasagnea ja salaattia. Palasin töihin kuin olisin kantanut kassissa suurempaakin aarretta tai vähintääkin sen näköisenä, että olisin aikeissa tehdä jotakin luvatonta. Lämmitin ruoan ja aloin syödä. Ensitöikseni onnistuin roiskaisemaan päälleni kasan, jonka johdosta vaatteeni aromi on nyt melko pikantti. Ei välttämättä hyvä asia ihmiselle, joka yrittää vasta totutella takaisin jauheliharuokien ihmeelliseen maailmaan. No, pienestä pelästymättä jatkoin ruokailua. Lasagne oli hyvää ja pystyin nielemäänkin sen! Hetken lapioituani ateriaa suuhuni rennolla ranneliikkeellä, aloin kuitenkin tuntea huviretken lähenevän loppuaan. Harmitti ihan älyttömästi, sillä olsin halunnut jatkaa. Ruoan alas saaminen aloi kuitenkin osoittautua liian haasteelliseksi, joten puolet jäi syömättä. Kaikesta huolimatta tunsin voitonriemua: olinhan onnistunut noinkin hyvin! Täytynee kuitenkin vielä odotella seuraavaa kertaa kotvanen.

Ostin eilen odottaville (raskautuneille, hehee!) tarkoitetun monivitamiinivalmisteen, joka sisältää kaikki tarpeelliset vitamiinit. Katselin kotona purkin kylkeä ja totesin sen sisältävän myös rautaa. Viime viikolla lääkäri sanoi rautavarastojeni olevan "niin hyvät, että voisit jaella niitä vaikka muillekin." Kuulostaa hyvältä, eli siihen puoleen ei ainakaan toistaiseksi tarvitse kiinnittää huomiota. Mutta mitäs nyt kun noissa monivitamiineissa on rautaa? Ei kai se määrä nyt ole niin suuri, että siitä olisi haittaa jo hyvät rautavarastot omaaville odottajille? Päättelen maalaisjärjellä, että ei.