Kuulostellaan tilannetta.
keskiviikko 24. helmikuuta 2010
Supistelua
Nyt niitä supisteluja on alkanut tulla. Heräsin viime yönä alavatsan pakottavaan tunteeseen ja oli pakko nousta jaloittelemaan. Se auttoi. Sama toistui taas jonkin ajan kuluttua. Ja taas. En nukkunut noin kolmen jälkeen enää ollenkaan. Alavatsan pakotukset ovat jatkuneet aamuyöstä lähtien, mutta aamulla ne olivat hieman laimeampia, minkä ansiosta sain nukuttua pari tuntia. Minuahan ei ole aikaisemmin supistellut juuri ollenkaan, ainoastaan muutama hetkellinen vatsan kovettuminen ja siitä seurannutta vihlontaa on tullut erilaisissa "repäisevissä" tilanteissa (nopea nouseminen, liian nopea kävely, raju aivastus..) ja ne tuntemukset ovat olleet muutenkin ihan erilaisia kuin nämä. Nyt niitä tulee lepotilassakin, ja välillä ne säteilevät lantiollekin. Hyviä merkkejä siis. Mutta pakostakin pistää ajattelemaan, että jos nämä tuntuvat jo nyt vähän inhottavilta, mitä se on sitten kertaa 1000? Glup. Parempi yrittää olla ajattelematta liikaa ja mennä tilanteen mukaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Jännä!
Moi kaunokainen! Vielä ehtisi lapselle mainio syntymäpäivä tän vuorokauden puolella :) Että juu jännää tosiaan! Mä täällä seurailen tiiviisti kuulumisia ja pohdiskelen, milloin te ekaa kertaa lopulta sitten tapaattekaan.
Hyvin kaikki menee, usko vaan. Joka supistuksen myötä nappula on lähempänä syntymää - tätä voi yrittää ajatella myös silloin, kun on vähän tiukemmatkin tilanteet käsillä.. Peukut on ojossa! Muistahan päivitellä, mieluiten noin 5 postausta päivässä niin mäkin saan lukemista ;)
t-m
Haha, kiitos teille molemmille!
Yritän parhaani päivitellä tänne juttuja sitä mukaa kun on uutisoitavaa. Kovia veikkauksia on kyllä heitelty perheen parissa, mutta saa nähdä kenen ennuste menee lähimmäs. Mulla on toive, että viikon sisällä tapahtuisi, ei tarvitsisi ihmisen piinassa elää sitten. :)
Lähetä kommentti